”Nainen taiteilijana”

Ateneumin taidemuseon yläkerrassa roikkuu parhaillaan kokoelmaripustus ”Elämää suurempaa”, joka vähän haparoiden yrittää selittää jotain taiteilijana olemisesta. Yksi neljästätoista salista, pikkuinen huone, on nimeltään ”Nainen taiteilijana”.

Muut kolmetoista salia ovat kai sitten teemaltaan ”Mies taiteilijana”.

Atskin naisgetto on masentava. Sitä selittää wikipediamainen tekstinpätkä naisten äänioikeudesta ja suomalaisten naistaiteilijoiden poikkeuksellisesta ennakkoluulottomuudesta. Salin teoksilla ei oikein tunnu olevan mitään yhteyttä tekstiin tai teemaan tai toisiinsa – paitsi tietenkin tekijän sukupuolielimet. Pimpissäkö sitä pensseliä pidetään?

Mukana ollut ystävä kertoi kieltäytyneensä kutsusta oman alansa naistaiteilijoiden yhteisteokseen. Ajatus naistaiteilijoista yhtenevänä joukkona (ja vähän kuriositeettina) oli tuntunut järjenvastaiselta eikä suinkaan ainakaan edistykselliseltä.

Tästä viikon verran jupistuani törmäsin Guardianin artikkeliin A Gallery of One’s Own, joka käsittelee naisten tekemän taiteen museoita. Naisten on vaikea saada töitään näytille, sanovat erillismuseoiden puolustajat. (Cambridgen New Hall Collegessa naistaiteilijat ovat tosiaan saaneet 350 työtään esille – mutta yhdellekään tekijöistä ei ole maksettu.) Juttuun on haastateltu myös erillisgallerioiden vastustajia, joiden mielestä naistaiteilijan elämä ei ole sen hankalampaa kuin miehenkään.

Guardianin jutussa kukaan ei edustanut ystäväni kantaa: sitä, että naistaiteilijan käsite ei ole sen imartelevampi kuin ”naisautoilija”. Se vihjaa, että miehet ovat yhä niitä varsinaisia taiteilijoita ja autoilijoita.

Kommentoikaa: Osallistuisitko julkiseen projektiin, joka esittelee oman alasi naispuolisia huippuja? Millä ehdoilla? Miten naisfokus pitäisi perustella?

Mainokset

3 Responses to “”Nainen taiteilijana””


  1. 1 rummukainen heinäkuu 29, 2008 18:29

    voi ei, vaikea kysymys. vaikea.
    ehkä osallistuisin projektiin kuitenkin, tällä ehdolla: projektin tarkoituksena ei olisi esitellä jotain ”naisten tapaa” tehdä tai olla (jollaista ei ole), vaan kiinnittää huomiota naisten uran esteisiin ja yleisön omiin ennakkoluuloihin.
    mutta ei mitään kauheata ja alentuvaa ”näin naiset” -osastoa kiitos. huh.

  2. 2 pulliainen heinäkuu 29, 2008 20:55

    Itse taas toimin visuaalisen kulttuurin perinteisesti miesvaltaisella alueella, jossa naisia on ollut runsaammin vasta viime vuosikymmeninä. Alalle tyypillistä on, että kaikki metsästävät aina sitä seuraavaa kuumaa tekijää, ja nämä uudet löydöt tuntuvat järjestään olevan miehiä, vaikka naisia on uusissa tekijöissä jopa enemmän. Se ei tarkoita, etteivätkö hyvin lahjakkaat naisetkin pääsisi esille, mutta jostain syystä naisille suurin haaste tuntuu olevan juuri massasta esiinnouseminen ja yksilöllisyyden esiintuominen – ja se, että pitää olla kaksi kertaa parempi kuin viereinen mies.

    Osittain kyse on siitä, että nuorilta kundeilta tuntuu löytyvän esiintuloon tarvittavaa röyhkeyttä enemmän. Osittain taas siitä, että loppujen lopuksi nämä ”uudet kyvyt” jatkavat tiettyä perinnettä, joka on siten helpompi ottaa vastaan (esittämisen tavat, aihepiirit, jne.). Monien, vaikka ei suinkaan kaikkien, naisten kädenjälki on feminiinisempää, ja siten irtaantuu alan perinteestä, ja on ehkä joidenkin mielestä jotenkin väärä tapa tehdä. Oli miten oli, feminiinistä tyyliä helposti vähätellään ja nimitellään tyttömäiseksi tai ”herkäksi” – heikon synonyyminä.

    Omalla alallani voi nimittäin sanoa, että tekijöiden käden jäljestä voi helposti arvata sukupuolen. Se ei tietenkään tule biologiasta, vaan siitä, että ilmaistessa käytetään niitä keinoja, jotka on omaksuttu samalla kuin muutkin kulttuuriset ilmaisukeinot. Sopii tietysti toivoa, että kaikki voisivat irtaantua omista rooleistaan tässäkin asiassa, mutta haluaisin toisaalta ajatella, että tyttömäinen tai herkkä ilmaisukin voitaisiin nähdä hyväksyttävänä asiana – erityisesti kun se tällä hetkellä on helposti menestymisen este.

    Joten – itse näkisin, että naisten nostaminen esiin tekijöinä voisi omalla alallani olla hyvin tervetullut ele. Fokuksen perusteluksi riittäisi se, että muuten näiden lahjakkaiden naisten töitä ei nähdä välttämättä missään – tai nähdään, mutta he jäävät tekijöinä nimettömiksi. Alalla, joka perustuu hypeen, tarvitaan hypeä myös naisten ympärillä. Ja ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua tällaista positiivista syrjintää ei enää tarvittaisi.

    Kaikki riippuu tietenkin kontekstista. Miesvaltaisessa yhteisössä, jossa molempien sukupuolten läsnäolo on tuore asia, naiset voivat tarvita erityistä tukea päästäkseen esille. Mutta Ateneumin näyttelyn kontekstissa tuo kuulostaa kummalliselta (olettaen, että naisten teoksia ei ole ripustettu päänäyttelyn puolelle ollenkaan….?). Suomalaiset naiset taiteilijoina ovat nykyään niin hyväksyttyjä taiteemme kaanonissa, että vastakkainen strategia olisi oikeampi: naisista puhuminen yhdenvertaisina miesten rinnalla, kuin se olisi mitä luonnollisin asia. Että ainahan meidän olisi pitänyt tietää, että nämä naiset ovat ihan helvetin hyviä taiteilijoita. Etenkin kun Amos ja Atski ja Kiasma ovat käyneet samaa keskustelua ”naistaiteilijoista” jo 20 vuotta. Eli Atskin osalta äänestän, että voisimme jo siirtyä vaiheeseen B.

    ps. Kylläpä lorahti tätä tekstiä, mutta lisään vielä, että kannatan kuitenkin erillistä näyttelyä teemalla feministitaiteilijat!

  3. 3 z heinäkuu 29, 2008 23:31

    Kun ensiksi luin tämän merkinnän niin jonkinlainen vastareaktio nosti päätään ja oli mielessäni kirjoittaa jopa jokseenkin tulikivenkatkuinen vastine. Onhan esimerkiksi tuossa näyttelyssä linkin perusteella muissakin näyttelysaleissa naistaiteilijoiden teoksia ja Helene Schjerfbeckille omistettu oma salinsa. Tältä pohjalta ei kai siis voi lähteä ihan tuosta, että muitten salien teema olisi ”Mies taiteilijana”? Asiaa kuitenkin jonkun verran mietittyäni päädyin siihen, että ehkä naistaitelijoiden salin otsikointi ja esittely on epäonnistunut. (Tähän väliin huomio, että en ole itse näyttelyä käynyt katsomassa.) Tarkoitus on varmasti ollut hyvä, ja kaikkea muuta kuin ”epäfeministinen”, mutta onhan se totta ettei naistaitelijoissa yhtenä ryhmänä ole sen enempää samankaltaisuutta kuin miestaiteilijoissa yhtenä ryhmänä. En kuitenkaan osaa nähdä sitä yltiönegativiisena, että naistaiteilijat on nostettu tällä tavoin esiin, koska heidän osansa on ollut ainakin historiallisesti miestaiteilijoista poikkeava alisteisen/väheksytyn roolinsa vuoksi.

    Mitä itse esitettyyn kysymykseen tulee niin uskoisin osallistuvani oman alani naishuippuja esittelevään projektiin sikälimikäli itselläni sellaiseen rahkeet riittäisivät. Toimin varsin miesvaltaisella alalla, joka on kaikkea muuta kuin taiteellinen. Vaikka en koekaan kenen tahansa naispuoleisen kollegan kanssa sen suurempaa yhteyttä kuin kenen tahansa mieskollegan kanssa, vaan synergian syntyminen riippuu muista kun sukupuolisidonnaisista tekijöistä, niin minulle on kuitenkin ammattillisen kehittymisen suhteen ollut tärketä kohdata myös niitä naispuoleisia huippuja. Nähdä ja kokea omin silmin, että on myös oman sukupuoleni edustajia, jotka ovat menestyneet alallani. Uskon myös oman kokemukseni perusteella, että en ole aivan ainoa, joka haluaa saada vertaisesikuvia oman (vähemmistössä olevan) sukupuolensa joukosta. Täydellisessä maailmassa sukupuoli ei olisi enää merkityksellinen tekijä vaan arvo annettaisiin pelkästään osaamisen perusteella, mutta täydellinen maailma ei ole vielä tässä ja nyt. Täydellisen maailman saavuttamiseksi minusta niitten, jotka ovat onnistuneet murtamaan ennakkoluuloja ja voittamaan aliarviointi pitää yrittää toimia esikuvina niille, jotka eivät ole samaan vielä uskaltaneet. Todellisia osaajia ja mestareita löytyy myös niitten joukosta, jotka ovat vähemmän rohkeita (tai röyhkeitä?) ja uskon, että esikuvat antavat heille lisäpontta tuoda äänensä voimakkaammin esiin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat


%d bloggers like this: